Aamuyön lentävät hevoset

Tänään ollaan aloitettu duunit. Ja ihan heti kunnolla ja oikeesti. Herätyskello pärähti soimaan kello 2.30 yöllä. Vaatteet, aamupala, kahvi ja menoksi!
Kävimme tutustumassa tulevaan työpaikkaamme ja radan ympäristöön jo lauantaina, joten oikea talli löytyi monien muiden joukosta helposti. Tämä kyseinen talli, missä nyt olemme on jaettu kahteen osaan, A ja B talleihin ja kussakin asustaa 14 hevosta. Töihin ryhdyttiin muitta mutkitta ja aloitimme yardien, eli hevosten karsinoiden siivouksella. Hiekkapohjaisissa yardeissa systeemi toimii siten, että sontakikkareet kerätään poimurin näköisellä  kauhalla sankoon ja viedään kakkaroskikseen. Okei, easy enough. Seuraavana vuorossa oli heinien (meillä ehkä kutsuttais kyseistä karkearehua oljeksi) vaihto heinäpussukoihin. Pussi pois karsinasta, vanhat heinät pois, uudet tilalle, pussit karsinoiden oveen odottamaan ruokinta-aikaa ja that's it. Talliaskareiden jälkeen alettiin roudaamaan hevosia "satulointikatoksille" radan vierelle.

 Duunipaikkamme sijaitsee mukavan lähellä rataa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö matkan varrella ehtisi tapahtua erityyppisiä tuliperseenalla-säkenöintikohtauksia ja "kato äiti kaikki jalat ilmassa yhtäaikaa" -liitämisiä. Suomipolleihin tottuneena täysiveriset kisaavat laukkaratsut tosiaan on sähäköitä ja kierroksia mittariin kertyy nopeammin kun ehtii sormia napsauttaa. Eläväisyydestään huolimatta hepat on kuitenkin suht hyväkäytöksisiä sekä kilttejä hoitaa ja käsitellä. Poikkeustapauksiakin tietysti aina löytyy kun puhutaan isosta joukosta hevosia, mutta pääasiassa nämä vaikuttavat kyllä ihan fiksuilta elikoilta!

Aamun viimeisiä treenejä

Ajantaju katoksilla hävisi tyystin kun kiirettä piti kokoajan. Hevosia tuli ja meni, niitä pestiin, kuivattiin, kävelytettiin ja loimitettiin. Satulointikatoksia on radan läheisyydessä pitkät rivit ja kokoajan sai olla tarkkana, ettei ole tiellä sekä hevosen kanssa, että ilman hevosta. Hevosilla pidetään kävelyttäessä orikuolainta, jotta niitä olisi helpompi hallita myös maasta käsin katoksien hurjassa sykkeessä :)

Auringon noustua kaikki hevoset oli treenattu ja palasimme tallille hommiin. Vuorossa oli siivousta, ruokintaa, vesikuppien pesua ja loimien vaihtoa. Täällä hevoset loimitetaan suomen mittapuun mukaan todella raskaasti. Kun finskipolle saa peiton niskaan n. 10 asteen pakkasella, niin täällä heitetään paksu "rug" hepalle selkään vaikka itse tarkenee ulkona t- paidalla ja shortseilla. Iltatallin aikana "kakkospomo" ja toiset työnteijät päivittelivät tulevaa kylmää (+5) asteen yötä. Eli kaikille hevosille paksut loimet selkään!

Sunnuntai-iltana kävimme katsomassa Joe -vuokranantajamme hevosia ja talleja, sekä auttamassa iltatallissa. Samalla opeteltiin miten täälläpäin hoidetaan perusjutut tallissa ja opittiin paljon hevosten ruokinnasta Aussityyliin. Hevoset täällä saavat suhteellisen paljon väkirehua, ja samanaista heinää, mitä suomessa pidetään hevosten perusrehuna, en ole täällä vielä nähnyt lainkaan. Riittävän kuidun saannin turvaamiseksi väkirehun sekaan laitetaan esimerkiksi silputtua sinimailasta ja olkea, mitä kututaan nimella "Chuff". Joen tallilla joillekin hevosille annettiin väkirehu-chuff-sekoituksen lisäksi olkea.

Iltaruokintahetki Joen tallilla

Paljon on tullut uutta viime päivinä ja vielä enemmän tulossa! Huomenna taas uusi päivä ja aamu alkaa "jo tuttuun tapaan" sähikäishevosten kävelyttämisellä katoksille. Näin se homma täällä etenee, pitänee yrittää jossain välissä ehtiä näpsästä muutama kuva duunipaikata ja postailla tänne! Adios!