Teimme päivän mittaisen reissun Rottnestille kesäkuussa kylmimpään aikaan, mutta onneksi sää suosi ja saimme nauttia lämpimästä auringonpaisteesta koko päivän.
lauantai 17. marraskuuta 2012
Rottnest - Perthin oma paratiisisaari
Teimme päivän mittaisen reissun Rottnestille kesäkuussa kylmimpään aikaan, mutta onneksi sää suosi ja saimme nauttia lämpimästä auringonpaisteesta koko päivän.
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Kesä tulee aussilaan!
Täällä taas! Tai oikeastaan täällä edelleenkin :)
Aussilandian reissu on siis venähtänyt alkuperäisetä 4 kk suunnitelmasta koko vuoden mittaiseksi seikkailuksi. Työ, hevoset sekä rento elmäntyyli veivät mukanaan ja päätös jatkosta syntyikin helposti. AMK-opinnot ovat siis hetken aikaa jäissä, takaisin koulun penkille Iisalmeen olisi suunnitteilla palata ensi syksynä. Viimeisimmästä kirjoituksesta on kulunut aikaa kuukausitolkulla, joten nyt olisi viimeistään superlaiskan bloggaajan paikka päivitykselle ja kuulumisille :)
Syys-lokakuussa tuli käytyä Suomessakin lomailemassa. Loma oli huippumukava ja aika tuli vietettyä tehokkaan rattoisasti tärkeiden ihmisten seurassa. Kolmeen viikkoon sain mahdutettua myös muutaman päivän Sveitsissä hyvän ystävän luona Winterthurissa. Sveitsi oli upea, kävimme mm. ajelemassa alppijunalla Mount Pilatuksen huipulle sekä Lady Gagan keikalla Zurichin Hallenstadionilla. Ihanan rentouttavaan lomaan sisältyi myös vähemmän rentouttava aktiviteetti nimeltä muutto. Iisalmen kiviseinäsolu siis on nyt taaksejäänyttä elämää.
Viime kuukaudet ovat vierineet eteenpäin tutuissa työympyröissä. Kesä alkaa olla korvilla pikkuhiljaa eikä öisin enää onneksi tarvitse kääriytyä huppareihin ja peittoihin. Aurinko nousee aamulla aikaisin, vesisadetta saadaan huomattavasti vähemmän ja päivisin lämpötilat kieppuvat usein 25 ja 30 asteen välillä. Kivojen juttujen lisäksi työntekoa on iloksemme saapunut vauhdittamaan hurja joukko äärettömän itsepintaisia kärpäsiä. Niitä huitoessa.. Hevosten hoidossa suurin muutos on ollut loimitusrumban hiljentyminen, mikä on helpottanut työpäiviä ja nopeuttanut töitä huomattavan paljon. Ascotin laukkaradan avajaisia vietettiin muutama viikko sitten, joten kotikisakausikin on taas meneillään talven jälkeen! Ascotin koti on vaihtunut uuteen majapaikkaan Redcliffessä ja 10 minuutin työmatka taittuu sutjakasti polkupyörällä. Mukavat kämppikset tulivat kaupan päälle joten hyvä näin :)
Lisää kuulumisia ja juttua mm. upealta Rottnest Islandilta kuvituksineen luvassa seuraavassa blogissa!
Aussilandian reissu on siis venähtänyt alkuperäisetä 4 kk suunnitelmasta koko vuoden mittaiseksi seikkailuksi. Työ, hevoset sekä rento elmäntyyli veivät mukanaan ja päätös jatkosta syntyikin helposti. AMK-opinnot ovat siis hetken aikaa jäissä, takaisin koulun penkille Iisalmeen olisi suunnitteilla palata ensi syksynä. Viimeisimmästä kirjoituksesta on kulunut aikaa kuukausitolkulla, joten nyt olisi viimeistään superlaiskan bloggaajan paikka päivitykselle ja kuulumisille :)
Syys-lokakuussa tuli käytyä Suomessakin lomailemassa. Loma oli huippumukava ja aika tuli vietettyä tehokkaan rattoisasti tärkeiden ihmisten seurassa. Kolmeen viikkoon sain mahdutettua myös muutaman päivän Sveitsissä hyvän ystävän luona Winterthurissa. Sveitsi oli upea, kävimme mm. ajelemassa alppijunalla Mount Pilatuksen huipulle sekä Lady Gagan keikalla Zurichin Hallenstadionilla. Ihanan rentouttavaan lomaan sisältyi myös vähemmän rentouttava aktiviteetti nimeltä muutto. Iisalmen kiviseinäsolu siis on nyt taaksejäänyttä elämää.
Viime kuukaudet ovat vierineet eteenpäin tutuissa työympyröissä. Kesä alkaa olla korvilla pikkuhiljaa eikä öisin enää onneksi tarvitse kääriytyä huppareihin ja peittoihin. Aurinko nousee aamulla aikaisin, vesisadetta saadaan huomattavasti vähemmän ja päivisin lämpötilat kieppuvat usein 25 ja 30 asteen välillä. Kivojen juttujen lisäksi työntekoa on iloksemme saapunut vauhdittamaan hurja joukko äärettömän itsepintaisia kärpäsiä. Niitä huitoessa.. Hevosten hoidossa suurin muutos on ollut loimitusrumban hiljentyminen, mikä on helpottanut työpäiviä ja nopeuttanut töitä huomattavan paljon. Ascotin laukkaradan avajaisia vietettiin muutama viikko sitten, joten kotikisakausikin on taas meneillään talven jälkeen! Ascotin koti on vaihtunut uuteen majapaikkaan Redcliffessä ja 10 minuutin työmatka taittuu sutjakasti polkupyörällä. Mukavat kämppikset tulivat kaupan päälle joten hyvä näin :)
Lisää kuulumisia ja juttua mm. upealta Rottnest Islandilta kuvituksineen luvassa seuraavassa blogissa!
 |
| Kenguruiden ruokinta-aika - Glen Forrest |
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Kuvia, osa 1
|
Tässä olisi nyt vihdoinkin koottuna muutama otoksia työympyröistä. Työnantajallamme on useita talleja ympäri Ascotia ja lisäksi kauempanakin. Noin tunnin ajomatkan päässä on farmi, jossa asuu nelisenkymmentä hevosta lisää. Tässä on kuvia kahdelta tallilta, joilla useimmiten olen ollut töissä. Ja tietysti uusi koti ekana :)
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
| |||||||||||||
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|||||||||||||
|
|||||||||||||
|
|||||||||||||
|
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Arki rullaa, sato tai ei.
Viimeisintä viikkoa ollaankin pidelty sadekelissä. Eilen iltapäivällä meinasi kunnon tuulenpuuska viedä mukanaan kun hammasta purren sotkettiin polkupyörillä Matheson roadia pitkin tallille. Tänä aamuna satiin vettä niskaan oikein kunnolla. Nyt onkin odotettavissa muutamaksi seuraavaksi päiväksi lisää syys / talvisäätä, sadetta ja kurjuutta. Pienenpieni toivonpilkahdus on kuitenkin olemassa, että vajaan viikon kuluttua saataisiin taas nautiskella aurinkoisesta kelistä. Wait and see, kuulemani mukaan sääennusteet täällä harvemmin pitävät paikkaansa kovin tarkasti. Mutta se on ainakin varmaa, että vettä sataa ainakin seuraavat kolme päivää! Vaatteiden kuivaaminen voi jossain vaiheessa muodostua ongelmalliseksi viileähkön ja hieman kostean sisäilman takia. Ja kun Aussit on näköjään yhtä taitavia talonrakentajia kuin Uuden-Seelannin mestaarit, niin kyllähän täällä tuuli ulvoo nurkissa!
Torstaina tapahtui asunnonvaihdos edellisen kämpän viereiselle kadunpätkälle. Tällähetkellä täällä meidän mökissä asustaa viisi henkilöä, joten vuokrakin muodostuu kohtuulliseksi. Täällä Ascotissa vuokrattavat talot ovat usein suuria ja vuokrat melko kalliita, joten kimppa-asuminen on hyvinkin järkevä ratkaisu. Ja hyvin täällä ollaan viihdytty. Toivottavasti oli viimeinen muutto, kun on tuota tavaraa alkanut jo kertyä hyvää vauhtia hurjan pitkän neljän viikon asumisen jälkeen. Sitten mietitään muutaman kuukauden kuluttua, että millä jättiläiskontilla kaikki vaatteet ja roinat saadaan raahattua vielä Suomeen!
Töissä on arki, mutta ei onneksi säätä lukuunottamatta harmaata. Mukavien työkavereiden lisäksi värikkäät hevospersoonat osaavat tuoda itseään eri tyylein, mutta aina hyvin taitavasti esille ja lisätä räiskyvää riemua päivään kuin päivään. Työpaikallani asustavat luultavasti koko Ascotin parhaimmat hevoskaverit, Filly ja Geld. Tämän parivaljakon syvä ystävyys on saanut jo läheisriippuvuuden kaltaisia piirteitä: kukaan toinen kaveri ei vain kelpaa. Geld ja Filly - the Inseparable. Heidät treenataan, hoidetaan ja kuljetetaan yhdessä ja jos jokin edellisistä ei toteudu, iskee paniikki ja tulee parku. Jos ystävä katoaa näköpiiristä, tai laukkaradan katosten "ringissä" ajautuu liian kauas, ei ole pienen hevosen hyvä. Tilannetta korjataan ja ystävää etsitään mm. silmittömän paniikkiperuutuksen avulla tai lyömällä yksinkertaisesti jarrut lukkoon samalla hätäisesti ikävää hirnuen. Nämä hevoset opin tunnistamaan ensimmäisten joukossa, kun ne kerran yritin toisistaan vahingossa erottaa. Kotona tallilla erityisesti Geld on hyvin avulias hiustenlaitossa ja muutenkin aktiivinen kaikissa kivoissa leikkimisjutuissa. Suosikkileluihin kuuluvat oranssi liikennetötterö sekä jalkapallo, joilla leikitään ahkerasti :) Mukana menossa on koko joukko ylenpalttisen herkkänahkaisia otuksia joiden tasapainoinen sielunelämä tuntuu roikkuvan hiuskarvan varassa. Kaikesta kilinästä huolimatta on ne silti aika kivoja tyyppejä, eipä ainakaan käy tylsäksi tämä duuni!
Tästä kirjoituksesta kuvat valitettavasti puuttuvat, koska niitä ei ole vielä olemassa. Seuraavassa päivityksessä pitäisi jo olla myös jonkin sortin kuvitusta :)
 |
| Auringonlasku Swan Riverin rannalla.. Niitä aurinkoisia päiviä odotellen! Kuva: Kaisa Hyvönen |
torstai 31. toukokuuta 2012
Töitä töitä ja tukka pystyssä päikkäreitä
Nyt ukkostaa. Takapihalla tuuli riepottaa kynsissään suuren palmun oksia ja sade mättää lehtiä maata kohti. Pyykitkin odottelevat seuraavaa aurinkoista päivää narulla vettä valuvina repsottaen. Kaksi ekaa viikkoa onkin mennyt aika mukavasti auringon paisteessa ja ainakin päivisin lämpimässä säässä. Blogipäivitysten väli on hieman venynyt kun aamutöiden jälkeen päivät tulee useimmiten istuttua ulkona auringon alla ja illalla nukkumaanmenoaika on aikaisten herätysten takia tosiaan siinä 19.30 ja 20 välillä. Nyt kuitenkin sateen takia tehtiin iltaduunit vähän aiemmin, niin jäi sitten aikaa tehdä muutakin kuin syödä iltapala ja heittää pää tyynyyn :)
Työkuviot ovat hieman muuttuneet sitten viime päivityksen. Samalla treenarilla on täällä Ascotissa useampi talli ja minut on nyt "delegoitu" opettelemaan hommia mrs. Parnhamin, eli meidän pomon äidin tallille, missä asustaa 10 hevosta. Aamut ovat yhtä aikaisia kuin ennenkin, mutta edestakaista kävelyä tulee vähemmän kun hevoset lastataan joka aamu kuorma-autoon ja ajetaan radalle sen sijaan, että ne talutettaisiin paikan päälle. Hevoset ovat todella hyvin lastaukseen ja liikenteeseen tottuneita ja kävelisivät autoon varmaan ihan itsekseenkin ilman taluttajaa. Radan parkkiksella sitten puretaan hepat valjastuskatoksille, satula selkään, jockey satulaan ja reeniä reeniä. Sitten seuraakin normi hepanhoitosysteemit pesu-kuivaus-kävelytys-loimitus ja aamun lopuksi tallilla siivoukset, ruokinta ja loimien vaihto.
Päiväunet työaamun jälkeen on täällä ehkä maailman parasta. Tunti-pari (kolme..) en-heräis-vaikka-pommi-räjähtäis-vieressä -unta ja "reippaana" sängystä ylös. Päiväunilta herääminen vaatii noin keskimäärin neljä torkutusta, minkä jälkeen U2 With or without you -herätysääni vinkuu korvissa ihanasti seuraavan tunnin ajan. Kyllä, olen myös käynyt tarkistamassa soiko puhelimen herätys oikeasti. Ei se soi. Huh.. Kylmyydestä huolimatta aamun shokkitilassa tuntuu olevan paljon helpompi nousta sängystä, kuin päikkäreiltä.. Tämä edellinen fakta tulee kuitenkin luultavimmin muuttumaan ajan kuluessa.
Ensimmäinen vapaapäivä koitti viime perjantaina, jolloin kierreltiin King's Parkissa ja Perthin ykkösnähtävyydeksi rankatussa kasvitieteellisessä puutarhassa hienoja maisemia ja upeita kasveja ihmetellen. King's Park sijaitsee noin 1,5 km päässä Perthin keskustasta ja on pinta-alaltaan noin 400 hehtaaria. Puiston kasvitieteellisen puutarhan floora koostuu Länsi-Australialle tyypillisistä kasvilajeista, mitä ei tavata muualla maailmassa. Koko alue on todella huolellisesti hoidettu ja nurmikotkin kauttaaltaan kuin jättimäinen biljardipöytä!
Puistossa vierähti pari tuntia ja sen jälkeen matka jatkui keskustaan syömään ja shoppailukierrokselle. Hyvä päivä oli tämä vapari ja huomenna saadaankin jo nautiskella seuraavista pitkistä yöunista kun viikko on taas yhtäkkiä pyörähtänyt töissä! Näillä mennään ja päivitystäkin seuraa tulevaisuudessa toivottavasti vähän tiheämpää tahtia :) Later!
Työkuviot ovat hieman muuttuneet sitten viime päivityksen. Samalla treenarilla on täällä Ascotissa useampi talli ja minut on nyt "delegoitu" opettelemaan hommia mrs. Parnhamin, eli meidän pomon äidin tallille, missä asustaa 10 hevosta. Aamut ovat yhtä aikaisia kuin ennenkin, mutta edestakaista kävelyä tulee vähemmän kun hevoset lastataan joka aamu kuorma-autoon ja ajetaan radalle sen sijaan, että ne talutettaisiin paikan päälle. Hevoset ovat todella hyvin lastaukseen ja liikenteeseen tottuneita ja kävelisivät autoon varmaan ihan itsekseenkin ilman taluttajaa. Radan parkkiksella sitten puretaan hepat valjastuskatoksille, satula selkään, jockey satulaan ja reeniä reeniä. Sitten seuraakin normi hepanhoitosysteemit pesu-kuivaus-kävelytys-loimitus ja aamun lopuksi tallilla siivoukset, ruokinta ja loimien vaihto.
Päiväunet työaamun jälkeen on täällä ehkä maailman parasta. Tunti-pari (kolme..) en-heräis-vaikka-pommi-räjähtäis-vieressä -unta ja "reippaana" sängystä ylös. Päiväunilta herääminen vaatii noin keskimäärin neljä torkutusta, minkä jälkeen U2 With or without you -herätysääni vinkuu korvissa ihanasti seuraavan tunnin ajan. Kyllä, olen myös käynyt tarkistamassa soiko puhelimen herätys oikeasti. Ei se soi. Huh.. Kylmyydestä huolimatta aamun shokkitilassa tuntuu olevan paljon helpompi nousta sängystä, kuin päikkäreiltä.. Tämä edellinen fakta tulee kuitenkin luultavimmin muuttumaan ajan kuluessa.
 |
| King's Park on myös suosittu virkistysalue sekä paikallisten, että turistien keskuudessa. Puistossa vierailee vuosittain yli 6 miljoonaa kävijää. |
 |
| Näkymät kaupunkiin päin puiston laidalta |
Puistossa vierähti pari tuntia ja sen jälkeen matka jatkui keskustaan syömään ja shoppailukierrokselle. Hyvä päivä oli tämä vapari ja huomenna saadaankin jo nautiskella seuraavista pitkistä yöunista kun viikko on taas yhtäkkiä pyörähtänyt töissä! Näillä mennään ja päivitystäkin seuraa tulevaisuudessa toivottavasti vähän tiheämpää tahtia :) Later!
maanantai 21. toukokuuta 2012
Aamuyön lentävät hevoset
Tänään ollaan aloitettu duunit. Ja ihan heti kunnolla ja oikeesti. Herätyskello pärähti soimaan kello 2.30 yöllä. Vaatteet, aamupala, kahvi ja menoksi!
Kävimme tutustumassa tulevaan työpaikkaamme ja radan ympäristöön jo lauantaina, joten oikea talli löytyi monien muiden joukosta helposti. Tämä kyseinen talli, missä nyt olemme on jaettu kahteen osaan, A ja B talleihin ja kussakin asustaa 14 hevosta. Töihin ryhdyttiin muitta mutkitta ja aloitimme yardien, eli hevosten karsinoiden siivouksella. Hiekkapohjaisissa yardeissa systeemi toimii siten, että sontakikkareet kerätään poimurin näköisellä kauhalla sankoon ja viedään kakkaroskikseen. Okei, easy enough. Seuraavana vuorossa oli heinien (meillä ehkä kutsuttais kyseistä karkearehua oljeksi) vaihto heinäpussukoihin. Pussi pois karsinasta, vanhat heinät pois, uudet tilalle, pussit karsinoiden oveen odottamaan ruokinta-aikaa ja that's it. Talliaskareiden jälkeen alettiin roudaamaan hevosia "satulointikatoksille" radan vierelle.
Duunipaikkamme sijaitsee mukavan lähellä rataa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö matkan varrella ehtisi tapahtua erityyppisiä tuliperseenalla-säkenöintikohtauksia ja "kato äiti kaikki jalat ilmassa yhtäaikaa" -liitämisiä. Suomipolleihin tottuneena täysiveriset kisaavat laukkaratsut tosiaan on sähäköitä ja kierroksia mittariin kertyy nopeammin kun ehtii sormia napsauttaa. Eläväisyydestään huolimatta hepat on kuitenkin suht hyväkäytöksisiä sekä kilttejä hoitaa ja käsitellä. Poikkeustapauksiakin tietysti aina löytyy kun puhutaan isosta joukosta hevosia, mutta pääasiassa nämä vaikuttavat kyllä ihan fiksuilta elikoilta!
Ajantaju katoksilla hävisi tyystin kun kiirettä piti kokoajan. Hevosia tuli ja meni, niitä pestiin, kuivattiin, kävelytettiin ja loimitettiin. Satulointikatoksia on radan läheisyydessä pitkät rivit ja kokoajan sai olla tarkkana, ettei ole tiellä sekä hevosen kanssa, että ilman hevosta. Hevosilla pidetään kävelyttäessä orikuolainta, jotta niitä olisi helpompi hallita myös maasta käsin katoksien hurjassa sykkeessä :)
Auringon noustua kaikki hevoset oli treenattu ja palasimme tallille hommiin. Vuorossa oli siivousta, ruokintaa, vesikuppien pesua ja loimien vaihtoa. Täällä hevoset loimitetaan suomen mittapuun mukaan todella raskaasti. Kun finskipolle saa peiton niskaan n. 10 asteen pakkasella, niin täällä heitetään paksu "rug" hepalle selkään vaikka itse tarkenee ulkona t- paidalla ja shortseilla. Iltatallin aikana "kakkospomo" ja toiset työnteijät päivittelivät tulevaa kylmää (+5) asteen yötä. Eli kaikille hevosille paksut loimet selkään!
Sunnuntai-iltana kävimme katsomassa Joe -vuokranantajamme hevosia ja talleja, sekä auttamassa iltatallissa. Samalla opeteltiin miten täälläpäin hoidetaan perusjutut tallissa ja opittiin paljon hevosten ruokinnasta Aussityyliin. Hevoset täällä saavat suhteellisen paljon väkirehua, ja samanaista heinää, mitä suomessa pidetään hevosten perusrehuna, en ole täällä vielä nähnyt lainkaan. Riittävän kuidun saannin turvaamiseksi väkirehun sekaan laitetaan esimerkiksi silputtua sinimailasta ja olkea, mitä kututaan nimella "Chuff". Joen tallilla joillekin hevosille annettiin väkirehu-chuff-sekoituksen lisäksi olkea.
Paljon on tullut uutta viime päivinä ja vielä enemmän tulossa! Huomenna taas uusi päivä ja aamu alkaa "jo tuttuun tapaan" sähikäishevosten kävelyttämisellä katoksille. Näin se homma täällä etenee, pitänee yrittää jossain välissä ehtiä näpsästä muutama kuva duunipaikata ja postailla tänne! Adios!
Kävimme tutustumassa tulevaan työpaikkaamme ja radan ympäristöön jo lauantaina, joten oikea talli löytyi monien muiden joukosta helposti. Tämä kyseinen talli, missä nyt olemme on jaettu kahteen osaan, A ja B talleihin ja kussakin asustaa 14 hevosta. Töihin ryhdyttiin muitta mutkitta ja aloitimme yardien, eli hevosten karsinoiden siivouksella. Hiekkapohjaisissa yardeissa systeemi toimii siten, että sontakikkareet kerätään poimurin näköisellä kauhalla sankoon ja viedään kakkaroskikseen. Okei, easy enough. Seuraavana vuorossa oli heinien (meillä ehkä kutsuttais kyseistä karkearehua oljeksi) vaihto heinäpussukoihin. Pussi pois karsinasta, vanhat heinät pois, uudet tilalle, pussit karsinoiden oveen odottamaan ruokinta-aikaa ja that's it. Talliaskareiden jälkeen alettiin roudaamaan hevosia "satulointikatoksille" radan vierelle.
Duunipaikkamme sijaitsee mukavan lähellä rataa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö matkan varrella ehtisi tapahtua erityyppisiä tuliperseenalla-säkenöintikohtauksia ja "kato äiti kaikki jalat ilmassa yhtäaikaa" -liitämisiä. Suomipolleihin tottuneena täysiveriset kisaavat laukkaratsut tosiaan on sähäköitä ja kierroksia mittariin kertyy nopeammin kun ehtii sormia napsauttaa. Eläväisyydestään huolimatta hepat on kuitenkin suht hyväkäytöksisiä sekä kilttejä hoitaa ja käsitellä. Poikkeustapauksiakin tietysti aina löytyy kun puhutaan isosta joukosta hevosia, mutta pääasiassa nämä vaikuttavat kyllä ihan fiksuilta elikoilta!
 |
| Aamun viimeisiä treenejä |
Auringon noustua kaikki hevoset oli treenattu ja palasimme tallille hommiin. Vuorossa oli siivousta, ruokintaa, vesikuppien pesua ja loimien vaihtoa. Täällä hevoset loimitetaan suomen mittapuun mukaan todella raskaasti. Kun finskipolle saa peiton niskaan n. 10 asteen pakkasella, niin täällä heitetään paksu "rug" hepalle selkään vaikka itse tarkenee ulkona t- paidalla ja shortseilla. Iltatallin aikana "kakkospomo" ja toiset työnteijät päivittelivät tulevaa kylmää (+5) asteen yötä. Eli kaikille hevosille paksut loimet selkään!
Sunnuntai-iltana kävimme katsomassa Joe -vuokranantajamme hevosia ja talleja, sekä auttamassa iltatallissa. Samalla opeteltiin miten täälläpäin hoidetaan perusjutut tallissa ja opittiin paljon hevosten ruokinnasta Aussityyliin. Hevoset täällä saavat suhteellisen paljon väkirehua, ja samanaista heinää, mitä suomessa pidetään hevosten perusrehuna, en ole täällä vielä nähnyt lainkaan. Riittävän kuidun saannin turvaamiseksi väkirehun sekaan laitetaan esimerkiksi silputtua sinimailasta ja olkea, mitä kututaan nimella "Chuff". Joen tallilla joillekin hevosille annettiin väkirehu-chuff-sekoituksen lisäksi olkea.
 |
| Iltaruokintahetki Joen tallilla |
Paljon on tullut uutta viime päivinä ja vielä enemmän tulossa! Huomenna taas uusi päivä ja aamu alkaa "jo tuttuun tapaan" sähikäishevosten kävelyttämisellä katoksille. Näin se homma täällä etenee, pitänee yrittää jossain välissä ehtiä näpsästä muutama kuva duunipaikata ja postailla tänne! Adios!
torstai 17. toukokuuta 2012
Uudet ympyrät Ascotissa
Täällä ollaan! Pitkä lento tuntui pieninä kramppeina jaloissa ja käsivarsissakin asti, kun terminaalista astelin ulos. Kadonneen nettitikun arvoitusta lukuunottamatta kaikki sujui varsin mallikkaasti koko matkan ajan. Pisin välimatka, noin 9500 km taittui Helsingistä Singaporeen noin 11 tunnissa. Lento ei ollut onneksi kovin täynnä, joten saimme nousun jälkeen vallata lisää tilaa ja nukkuminenkin onnistui suhteellisen hyvin :)
Singaporessa oli useampi tunti aikaa lentojen välillä. Kauppoja ehdittiin kiertää ja ulkona kaktuspuutarhassa ihmeteltiin helteistä +32 asteen nihkeänkosteaa säätä. Mietittiinkin, että onneksi ei olla menossa ihan näin rajuun ilmastoon hevostenhoitotöihin, kun hiki tulee pintaan jo pelkästään paikallaan seistessä.
Saavuime Kaisan kassa Perthiin viimeyönä puolenyön jälkeen. Uni maittoikin todella hyvin oikeassa sängyssä! Keskellä yötä havahduin hevosten hirnuntaan ja kavioiden kopinaan viereisellä tiellä. Hevosten hoitajat aloittavat työt täällä jo 3.30 aamulla ja hevoset viedään treeniin lähellä sijaitsevalle laukkaradalle. Ascotissa talleja on talojen "takapihoilla", eikä tavanomaisen omakoitalolähiön ulkomuodosta heti uskoisikaan, että täällä asuu myös todella suuri joukko hevosia.
Pitkien yöunien jälkeen hyppäsimme bussiin ja ajelimme Perthin keskustaan. Matkaa Ascotista Perthin keskustaan kertyy noin 8 kilometriä, mutta aikaa kuluu kuitenkin parisenkymmentä minuuttia ruuhkaisen highwayn liikennetukkojen vuoksi. Perillä keskustassa kävimme Subiaamiaisen ja takawaykahvin jälkeen avaamassa tilit Citibankiin. Pieniä kapulantyylisiäkin oli rattaissa kun yhdellä ei allekirjoitus täsmännyt ja toisella ei puolestaan suomalaisen pankkikortin numerosarja näkynyt tarpeeksi hyvin. Tuunatun signeerauksen ja numerosarjaa koskevan asiakaspalautetapahtuman jälkeen tilit oli avattu ja homma check.
Vodafonen Wi-fi toimii täällä Ascotissa ilman moitteen sijaa. Päätettiin hankkia tällainen langaton "yhteisnetti" kun asutaan viereisissä huoneissa ja saimme kohtuuhintaan nopean yhteyden. Paikallinen prepaid ei toimi ainakaan tässä minun Nokian kosketusnäytöllisessä, joten Aussikännyn hankinta on seuraavana listalla.
Perthin keskusta on todella viihtyisä ja siisti. Kaupungista löytyy näyttävien ja hyvin hoidettujen puistojen vierestä taivasta hipovia toimistorakennuksia, paljon ravintoloita ja viihtyisiä kahviloita sekä baareja. Erilaisia liikkeitä ja kauppoja löytyy joka makuun ja niitä kierrellessä meneekin varmasti päiviä!
Tänään pääsimme asettumaan uuteen kotiimme tänne Ascotiin. Majailemme ensimmäisen kuukauden erään laukkahevosvalmentajan kotona isossa talossa ja saatiin kumpikin omat huoneet. Huomenna vois kaupungillashoppailun lisäksi pitää vähän siivouspäivää.. :) Työt alkavat vasta tämän viikon loppupuolella tai ensi viikon alussa, joten ehditään hyvin asettua aloillemme ennen duunien alkamista!
Huomenna toinen päivä kaupungilla :) Nyt unta kaaliin!
Singaporessa oli useampi tunti aikaa lentojen välillä. Kauppoja ehdittiin kiertää ja ulkona kaktuspuutarhassa ihmeteltiin helteistä +32 asteen nihkeänkosteaa säätä. Mietittiinkin, että onneksi ei olla menossa ihan näin rajuun ilmastoon hevostenhoitotöihin, kun hiki tulee pintaan jo pelkästään paikallaan seistessä.
 |
| Uimalla ois varmaankin pääsyt yhtälailla kuin kävellen. |
 |
| Kaktuspuutarhan kasvatteja Singaporen lentokentällä |
Saavuime Kaisan kassa Perthiin viimeyönä puolenyön jälkeen. Uni maittoikin todella hyvin oikeassa sängyssä! Keskellä yötä havahduin hevosten hirnuntaan ja kavioiden kopinaan viereisellä tiellä. Hevosten hoitajat aloittavat työt täällä jo 3.30 aamulla ja hevoset viedään treeniin lähellä sijaitsevalle laukkaradalle. Ascotissa talleja on talojen "takapihoilla", eikä tavanomaisen omakoitalolähiön ulkomuodosta heti uskoisikaan, että täällä asuu myös todella suuri joukko hevosia.
Pitkien yöunien jälkeen hyppäsimme bussiin ja ajelimme Perthin keskustaan. Matkaa Ascotista Perthin keskustaan kertyy noin 8 kilometriä, mutta aikaa kuluu kuitenkin parisenkymmentä minuuttia ruuhkaisen highwayn liikennetukkojen vuoksi. Perillä keskustassa kävimme Subiaamiaisen ja takawaykahvin jälkeen avaamassa tilit Citibankiin. Pieniä kapulantyylisiäkin oli rattaissa kun yhdellä ei allekirjoitus täsmännyt ja toisella ei puolestaan suomalaisen pankkikortin numerosarja näkynyt tarpeeksi hyvin. Tuunatun signeerauksen ja numerosarjaa koskevan asiakaspalautetapahtuman jälkeen tilit oli avattu ja homma check.
Vodafonen Wi-fi toimii täällä Ascotissa ilman moitteen sijaa. Päätettiin hankkia tällainen langaton "yhteisnetti" kun asutaan viereisissä huoneissa ja saimme kohtuuhintaan nopean yhteyden. Paikallinen prepaid ei toimi ainakaan tässä minun Nokian kosketusnäytöllisessä, joten Aussikännyn hankinta on seuraavana listalla.
Perthin keskusta on todella viihtyisä ja siisti. Kaupungista löytyy näyttävien ja hyvin hoidettujen puistojen vierestä taivasta hipovia toimistorakennuksia, paljon ravintoloita ja viihtyisiä kahviloita sekä baareja. Erilaisia liikkeitä ja kauppoja löytyy joka makuun ja niitä kierrellessä meneekin varmasti päiviä!
 |
| Keskustan kivikengurut |
Tänään pääsimme asettumaan uuteen kotiimme tänne Ascotiin. Majailemme ensimmäisen kuukauden erään laukkahevosvalmentajan kotona isossa talossa ja saatiin kumpikin omat huoneet. Huomenna vois kaupungillashoppailun lisäksi pitää vähän siivouspäivää.. :) Työt alkavat vasta tämän viikon loppupuolella tai ensi viikon alussa, joten ehditään hyvin asettua aloillemme ennen duunien alkamista!
Huomenna toinen päivä kaupungilla :) Nyt unta kaaliin!
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Tiistaita odotellen!
Jes. Näin ovat saaneet muotonsa tämänkin kesän suunnitelmat. Kentuckyn harjoittelun kariuduttua keksin ottaa määränpääkseni Australian, mikä ei vaikuta ainakaan tällä hetkellä yhtään hullummalta vaihtoehdolta! Tarkoituksena on siis suorittaa kolmannen vuoden työharjoittelu laukkahevosia hoitaen Ascotin laukkaradan liepeillä valmennustallilla. Laukkaurheilu on Suomen perukoilla hevosia hoitaneelle täysin vieras laji, joten hyppy tuntemattomaan-fiilikset on aikas korkealla :)
Matkani alkaa täältä Iisalmesta ja päättyy Perthiin, Länsi-Australiaan. Ensimmäinen väli Iisalmesta Kuopioon taittuu autolla ja siitä eteenpäin lentäen. Lentoreittini on Kuopio-Helsinki-Singapore-Perth ja takaisin tullessa samoin. Matkantekoon menee aikaa yhteensä noin vuorokausi, jos odottelua Helsingin lennon jälkeen ei lasketa mukaan. Mut hei. Jos mennään niin mennään kunnolla! Matkajärjestelyjen tekeminen Ausseihin on ollut suhteellisen helppoa. Toissa vuonna tekemäni Uuden-Seelannin matkaan verrattuna varsinkin viisumihakemuksen tekeminen oli paljon yksinkertaisempaa, kun tällä kertaa kaikki kävi nopeasti ja vaivattomasti netin välityksellä.
Lähtö on nyt tosiaankin lähellä! Paperihommat on hoidettu ja läksiäiset juhlittu (huh ;). Pakkaaminen tuottaa edelleenkin päänvaivaa kaikessa epäjärjestelmällisyydessään. Eteisen lattialla makaa laukkuja rivissä tyhjyyttään auki ammottaen ja vaatteiden etsiytyminen paikoillensa ei näytä edistyvän. Hyvä ystäväni deadlinestressi kuitenkin kyläilee kouluajan lisäksi myös vapaa-ajalla ja mikäli aiempiin tapauksiin on luottaminen, siitä jos mistä kumpuavat huikeat lopputulokset!
Tässä pieni alakusoitto, päivitystä seuraa :) Rock on!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)